torstai 9. lokakuuta 2014

Yrityskylä tuli Tampereelle

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) koordinoima Yrityskylä-oppimishanke tuli Tampereelle jo keväällä 2013 ja aluksi sen sijoituspaikaksi tuli ”Rollikkahalli”. Nyttemmin Yrityskylä sijaitsee Tampereen keskustassa osoitteessa Puutarhakatu 8.

Mikä on Yrityskylä?

Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Sen on kehittänyt ja sitä hallinnoi Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT).

Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski keksi idean Yrityskylästä vieraillessaan USA:ssa. Siellä oppilaat, vanhemmat ja opettajat ideoivat yhdessä tyhjään tehdashalliin pienen kylän elävöittämään yhteiskuntaopin opetusta.

Yrityskylässä on Suomessa käynyt jo 54 000 oppilasta ja Tampereella lähes kaikki kuudesluokkalaiset lukuvuonna 2013 – 2014. 

Missä Yrityskyliä on?

Suomessa toimii alueellinen Yrityskylä Helsingissä, Varsinais-Suomessa (Turku), Pirkanmaalla (Tampere) ja Pohjanmaalla (Vaasa-Kokkola-Seinäjoki) sekä Itä-Suomessa (Mikkeli – Kuopio – Joensuu). Syksyllä aukeavat uudet Yrityskylät Espoossa ja Oulussa. Valtakunnallisesti kiertävä Yrityskylä on syksyn Porissa ja kevään Lahdessa. Yrityskylässä Pirkanmaalla on 16 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat.

Mitä Yrityskylässä tapahtuu?

Oppilas työskentelee päivän Yrityskylässä omassa ammatissaan. Työstään hän saa palkkaa ja maksaa veroja sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Yrityskylässä työskentelee kerrallaan noin 70 oppilasta.

Ennen Yrityskylä-vierailupäivää oppilaat suorittavat kymmenen tunnin yrittäjyyskasvatus-opintokokonaisuuden. Opettajien koulutus ja perehdyttäminen Yrityskylään tapahtuu muutaman tunnin ohjeistuksella Yrityskylässä.

Oppituntien teemat ja oppilaiden tekemät tehtävät työkirjaan auttavat oppilasta hahmottamaan oman roolinsa Yrityskylässä työntekijänä ja kuluttajana. Koko opintokokonaisuus perustuu uudistuviin opetussuunnitelmiin 2016.

Tutkimustulokset rohkaisevia
 
Tampereella on tutkittu Yrityskylää opetusmenetelmänä kolmesta näkökulmasta: rehtorit, opettajat ja oppilaat. Kouluja kehyskuntineen on ollut mukana 37 ja oppilaita on haastateltu yli 200 oppilasta, joka on 13,5 prosenttia kaikista 1526 oppilaasta Tampereen kaupungin kuudesluokkalaisista lukuvuonna 2013 – 2014. Miksi sitten kehyskunnat on otettu mukaan? Tietysti siksi, että opetussuunnitelmaa 2016 tehdään Tampereella seudullisesti!

Tutkimuksen tulokset oppilaiden näkökulmasta ovat rohkaisevia: oppilaat oppivat työntekoa Yrityskylässä ja menisivät sinne uudestaan joko samaan ammattiin kehitysmielessä tai vaihtaisivat toiseen ammattiin. Erityiskoulussa toivottiin, että TET-harjoittelu tapahtuisi ainakin osittain Yrityskylässä.

Lisää yrityskylä-raportista voit lukea oheisesta linkistä: http:/issuu.com/yrityskylaraportti

Auli Ojala, FT
SANL-FKAF:n hallitusjäsen
Yrityskylätutkija Tampereen perusopetuksen hallinnossa

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Akateemisen naisen näkökulma: Arvioitu eläkkeeni on jäämässä hyvin pieneksi

Olen 1950-luvulla syntynyt nainen ja näin eläkeuudistus koskettaa myös minua.

Ylioppilaaksitulon jälkeen olin muutaman vuoden hanttihommissa, jonka jälkeen opiskelin kaksi vuotta yo-merkonomiksi.

Opiskelujen jälkeen menin naimisiin, sain kolme lasta ja hoidin heitä kotona yhteensä kymmenen vuotta. Tarhapaikat eivät olleet itsestäänselvyys 80-luvulla, joten kotihoito oli minulle silloin ainoa mahdollisuus.

Kun lapset olivat aloittaneet koulun, tein usean vuoden osa-aikaista toimistotyötä ollakseni mahdollisimman paljon kotona ja lasten tavoitettavissa. Iltapäiväkerhoja ei ollut.

Valmistuin maisteriksi 2007 työn ohessa opiskellen. Sen jälkeen olen saanut suomalaisen keskipalkan tasoista palkkaa.

Arvioitu eläkkeeni on ollut laskelmissa koko ajan hyvin pieni ja nyt uudistuksen myötä vain pienenee.

Rangaistaanko minua nyt siitä, että olen aikoinani opiskellut opintolainalla ilman opintorahaa, hoitanut itse lapseni ilman kotihoidontukea ja päivähoitopaikkoja, panostanut aikaan jälkikasvun kanssa ja lisäksi tyytynyt vaatimattomaan elintasoon?

Itse olin ajatellut, että nyt tulevina vuosina minulla on mahdollisuus tehdä työtä yli eläkeiän kohtuullisella palkalla ja saada tulevaisuudessa jonkintasoista eläkettä, mutta toisin taitaa käydä?

Onneksi Akava ei tullut mukaan sopimukseen. Poliitikoistakin ainoastaan Carl Haglund (r) on nostanut esille sen seikan, ettei suunniteltu eläkeuudistus ole tasa-arvoinen ja koulutettujen naisten asema huononee.

Ja ketkä olivatkaan neuvottelemassa eläkeuudistuksesta – keski-ikäiset, isopalkkaiset miehet!

Leena Lestelä
Espoo


Mielipidekirjoitus on julkaistu blogissamme kirjoittajan luvalla. Alkuperäinen kirjoitus julkaistiin 1.10.2014 Helsingin Sanomissa.